Kirsti Salo aloitti toiminnanjohtajana syyskuun alusta.
Kirsti, olet toiminut aktiivisesti Kynärissä ja kirjoittanut pitkään. Kerro hieman mitä olet tehnyt.
Jo kouluaikoina olin kova kirjoittamaan aineita. Voitin kansakoulun raittiuskilpailun pari kertaa ja koulujen välisissä ‘henkisissä kilpailuissa’ sain kirjoituskilpailussa ensimmäisen palkinnon. Äidinkieli on aina ollut yksi mieliaiheista, ylioppilaskirjoituksissa kirjoitin laudaturin. Elämän varrella on tullut kirjoiteltua paljon yleisönosastoihin ja mielipidesivuille. Kirjoittelin 90-luvulla paljon erääseen paikallislehteen, jota olen myös toimittanut. Työssäni huolehdin yhteisön tiedottamisesta ja toimitin tiedotuslehteä.
Olin asuinalueellani paikallisen kirjoittajapiirin toinen perustaja, Kynäriin liityin vuosituhannen vaihteessa. Unelma on kirjoittaa joskus oikea kirja, mutta toistaiseksi kirjoittaminen on vain rakas harrastus. Kynärissä vedän nyt kolmatta syksyä proosaryhmää.
Mikä toiminnanjohtajan työssä vaikuttaa tärkeimmältä?
Toiminnanjohtajan työssä tärkeintä on hallita kokonaisuus niin, että hommat hoituvat ja asiat menevät eteenpäin. Viime kädessä toiminnanjohtaja vastaa Kirjailijatalon toimivuudesta, mutta myös toiminnan kehittämisestä. Toiminnanjohtajan on tultava hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa pystyäkseen verkostoitumaan eri tahojen kanssa. Toiminnanjohtajan on edustettava ja toimittava Kirjailijatalon äänitorvena.
Millaisissa asioissa sinuun kannattaa ottaa yhteyttä?
Periaatteessa kaikissa Kirjailijataloon, Keski-Suomen Kirjailijoihin ja Kynäriin liittyvissä asioissa. Jos en osaa suoralta kädeltä neuvoa, otan selvää asiasta ja yritän auttaa. Yksi tärkeimmistä yhteydenoton aiheista noin tavallisen asukkaan kannalta on tietysti Kirjailijatalon tilojen varaaminen. Ihmisten on hyvä tietää, että Kirjailijatalo on erinomainen juhlatila, jossa sekä yksityishenkilöt että työyhteisöt voivat järjestää eriliaisia tilaisuuksia. Kotoisa puutalo tarjoaa upeat puitteet järjestää esimerkiksi syntymäpäiviä, valmistujaisia, jopa häätilaisuuksia. Kirjailijatalossa on hyvä keittiö, sauna ja valoisa terassi sekä salin nurkassa viritetty piano. Kesäaikana taloa ympäröivä kaunis puutarha kruunaa idyllisen juhlatunnelman.
Sisustuksessa olisi toivomisen varaa, onko tähän puoleen suunnitteilla parannuksia?
Sisustuksessa on ollut toivomisen varaa, mutta tämän syksyn aikana tämäkin epäkohta saadaan poistetuksi. Kirjailijatalon sisustus alkaa olla valmis: on hankittu uusia mattoja, verhoja, kasveja ja koriste-esineitä, joilla Taloon on saatu viihtyvyyttä lisää. Kirpputoreilta ja yksityisiltä lahjoittajilta on hankittu Kirjailijatalon henkeen sopivaa tavaraa. Suunnitelmissa on vielä saada Taloon muutamia kokoustilojen huonekaluja, nojatuoleja, lamppuja ja äänentoistolaitteet. Ensi kesäksi valmistunee myös Talon pihanpuoleinen terassi, joka on vielä remontissa. Avaralla terassilla on sitten mukava istuskella ja ihailla upeaa puutarha- ja järvimaisemaa.
Talo on myös hyvä kerho- ja kokoustila Jyväskylässä. Verkossa olevan varauskalenterin perusteella Kirjailijatalo on varsin usein varattu iltaisin. Onko kirjailijatalolla tilaa muille kuin kirjoittajille?
Kuten edellisestä kommentistani jo ilmeni, Kirjailijataloa voivat käyttää kaikki halukkaat, myös ei-kirjoittajat. Kirjailijatalon tiloja ovat vuokranneet mm. erilaiset yhdistykset, julkiset ja yksityiset työyhteisöt, poliittiset järjestöt sekä myös yksityishenkilöt. Nykyisin monella pienessä kerrostaloasunnossa asuvalla on ongelmana, missä järjestää esimerkiksi tyttären lakkiaiset, isoäidin 80-vuotisjuhlat tai omat eläkkeellejäämispippalot.
Kätevimmin tilojan varaaminen käy, kun katsoo näiden Kirjailijatalon nettisivujen varauskalenterista (www.kirjailijatalo.net/kirjailijatalon varauskalenteri), milloin Talolla on vapaata. Sen jälkeen kannattaa soittaa numeroon 045-127 5996 ja tiedustella varausasiaa tarkemmin. Tiedustelut ja varaukset voi tehdä myös sähköpostilla: kirjailijatalo@kolumbus.fi. Olen yleensä Kirjalijatalolla arkisin klo 9.00-16.30, joten Talolle voi periaatteessa tulla milloin vain tutustumaan ja sopimaan tarkemmin tilojen vuokraamisesta.
Mihin suuntaan noin yleensä haluat kehittää Kirjailijataloa?
Suuri unelmani on, että Kirjailijatalosta tulisi kaikkien jyväskyläläisten yhteinen koti: olohuone, kokoustila ja kokoontumispaikka. Julkinen, mutta kotoisa tila, jossa olisi paljon erilaisia kulttuuritapahtumia kaikenikäisille ihmisille. Paikka, johon voisi tulla lukemaan, kirjoittamaan, kuuntelemaan, seurustelemaan, saunomaan, kahvittelemaan ja oleilemaan. Ihanne olisi, että Kirjailijataloon saataisiin myös säännöllistä viikonloppu- ja päivätoimintaa. Täällä voisi toimia iltapäivisin esimerkiksi kirjakahvila tai lukupiiri. Erityisesti lapsille ja nuorille olisi mukava saada sellaista toimintaa, joka edistäisi ja tukisi heidän luku- ja kirjoittamisharrastustaan.
Toivon, että tavalliset ihmiset uskaltaisivat poiketa Kirjailijataloon ohikulkiessaan, vaikka vain tutustumaan. Tämä Wiwi Lönnin v. 1906 suunnittelema rakennus vastapäätä Villa Ranaa on todella upea aikaukautensa rakennuskulttuurin tuotos. Kiitos Kauko Sorjosen säätiön, Talo saatiin säilymään Kirjailijatalona.
Tags: Uncategorized // Add Comment »
